HYMYÄ JA ILOA

Nyt alkaa pikkuhiljaa elämä voittaa. Olen nyt kaksi kuukautta asunut isäni luona ja elämä siellä on ollut ajoittain aika raskasta. Pääsääntöisesti sen vuoksi, että olen tuntenut oloni ajoittain kodittomaksi, koska suurin osa minun omista tavaroistani on ollut pakattuna varastoon.

Olen myös tuntenut epävarmuutta tulevaisuudesta, mitä minun kannattaa tehdä, kun valmistun. Lähdenkö työskentelemään kesäksi Viroon, niin kuin viime vuonnakin, vai haenko täältä Suomesta itselleni työpaikan. Tai minullehan tarjottiin jo syksyllä työpaikkaa harjoittelupaikastani. Nyt työkuviotkin ovat selvillä ja sitä myöten myös asumiskuviot. Minä jään Turkuun töihin ja muutan toukokuun alusta Turkuun. Ihan uuteen asuntoon, josta on alle 1,5 kilometriä töihin ja alle 3 kilometriä keskustaan.

Niin ne palaset alkaa loksahdella paikoilleen. JTällä hetkellä istun lentokoneessa kohti Ranskaa, neljän viikon harjoittelujaksoa ranskalaisessa keittiössä. Tämä tulee hyvään saumaan, pääsen hetkeksi pois tutusta ympäristöstä ja annan isälleni ja hänen puolisolleen oman rauhan. Hah, paitsi että Onni jäi sinne haukkumaan 😀

Olen paljon ajatellut näitä kahta viimeistä vuotta, mitä kaikkea on tapahtunut ja millainen ihminen minusta on tullut. Olen ajatellut, että hyvä kun 29-vuotiaaksi saakka pääsen ja alan löytää itseni. Alan elämään tätä elämää itseäni varten, enkä kauheasti pohdi sitä, että mitä muut ajattelevat tai haluavat. Kerran me täällä ollaan ja yritetään elää niin hyvin kuin mahdollista. Kuitenkin ajatellen ja kunnioittaen muita ihmisiä. Jokaiselle on se oma polku, jota kulkea, ei kenenkään elämä ole samanlaista kuin toisen. Suotta niitä vertailemaan. Olen senkin tässä oppinut viimeisten vuosien aikana.

Viimeisen viikonlopun aikana olen virnuillut paljon. Kun tämä matka on konkretisoitunut ja olen alkanut pakkaamaan tavaroita. Olen niin ylpeä itsestäni, että uskallan lähteä kokemaan tämän. Äsken kun lento lähti, kyyneleet tulivat silmiini. Minähän oikeasti uskalsin lähteä. Oon vaan niin onnellinen.

Tässä tällainen lyhyt katsaus minun elämääni nyt pienen hiljaiselon jälkeen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s