VUODEN 2018 PARHAAT

Nyt kun vuosi 2018 alkaa pikkuhiljaa tulla päätökseen, ajattelin instakuvien avulla kertoa miten minun vuoteni on sujunut. Kuvat eivät tule kronologisessa järjestyksessä, pistän kuvat vähän samoihin kategorioihin tai tapahtumiin.

Näissä kahdessa ensimmäisessä kuvassa olen koulun jutuissa. Ensimmäisessä kuvassa minulla on niin aito hymy, kun voi ihmisellä vain olla. Olimme viime tammikuussa luokkamme kanssa tekemässä Helsingin matkamessuilla maisteluannoksia varsinais-suomalaisien tuottajien tuotteista, ja jutun tilaaja piti meidän toiminnasta niin paljon, että menemme sinne vielä tänäkin vuonna! Toisessa kuvassa olemme koulumme opetuskeittiössä ja järjestimme pop up -tapahtuman, johon teimme myytävät tuotteet itse. Kun emme itse olleet tuotteita myymässä, teimme ystäväni kanssa kakkuja opetuskeittiössä. Olin silloin maailman onnellisin, kun uskalsin syksyllä 2017 lähteä opiskelemaan. Ja olen edelleen. Tällä hetkellä koulussa on niin ihanaa, koko loppukesä ja syksy on ollut niin inspiroivaa niin monella eri tavalla.

Erinäisiä tukkatyylejä olen kokeillut tämän vuoden aikana. Joskus maaliskuussa sain idean, että leikkaanpas itselleni otsatukan. Hetken (nanosekunnin) mietittyäni yhden saunareissun jälkeen repäsin ja leikkasin itselleni otsatukan. Eikä mennyt kauaa, kun rupesin kaipailemaan vanhaa tukkaa takaisin, kaksi viikkoa taisi olla näiden kuvien (vasemman puoleisen ja keskimmäisen, välillä. 😀 Tuo mustavalkoinen kuva on kesällä NamiNamastesta, jossa kävin paikallisessa kampaamossa leikkautamassa huonot latvat pois. Se leikkaus maksoi 8 euroa. Laatukin tosin oli sen hinnan mukaista. Pari viikkoa myöhemmin kävin Kuressaaressa yhdellä kampaajalla laittamassa raidat tukkaan ja tasoittamassa edellisen kampaajan leikkuujäljen. Se maksoi 26 euroa. Älyttömän halpaa tuolla eteläisessä naapurissamme. Vuoteen mahtui myös ainakin yksi huono kotivärjäys, joka piti peittää toisella värjäyksellä. Nyt olen päättänyt jättää hiusten värjäämisen vähemmälle ja saada oma tukka parempaan kuntoon.

Minustahan tulee kokki ja rakastan leipomista. Olen vuoden aikana kattanut kunnon aamiaisen monta kertaa (tietty aamiaisella täytyy olla myös vähän suklaata). Vappuna piti tehdä perinteisiä sokerimunkkeja. Siitä parin päivän päästä, minä täytin 28 vuotta (kakku ihmisellä olla pitää). Ja tuli sitä toukokuussa testattua useaan otteeseen myös macaronseja, kun Kaneliässät sai ensimmäisen tilauksen. Kaneliässät on siis minun ja ystäväni Sofian pitopalvelu”yritys”, jonka turvin olemme saaneet harjoitella uusia juttuja. Täytyy sanoa, että macaronsien tekeminen on älyttömän vaikeaa ja emme ole näitä ylioppilasjuhlien jälkeen valmistaneet. Olemme myös todenneet, että sokerimassa ei ole meidän ystävämme, mutta never say never. Ei sitä ikinä tiedä, milloin onnistutaan.

Tykkään myös valokuvata silloin kun se onnistuu 😀 Olin iloinen kesällä kun sain tähtitaivaskuvan onnistumaan, ja vielä milky wayn näkymään siinä. Se on hauska miettiä niitä tunteita, mitä on kuvan ottohetkellä miettinyt ja kun on saanut onnistuneen otoksen. Ja vielä se, kun sen kuvan on jakanut muiden nähtäville, mitä tunteita silloin on pyörinyt mielessä. Tuo kirsikankukkakuva nostattaa iloiset muistot pintaan toukokuulta kun kävin Helsingissä tapaamassa Sikkeä ja sopimassa työjuttuja 🙂

NamiNamaste. Täytyy sanoa, että tämä on koko tämän vuoden kohokohta! Odotin kuin kuuta nousevaa (toki jännittyneenä ja vähän surullisena, kun jouduin perheen ja ystävät jättämään koti-Suomeen) sitä että pääsen melkein kahdeksi kuukaudeksi Viroon katsomaan miten siellä töitä tehdään. Tapasin niin monta ihanaa ihmistä ja on ilo saada kutsua heitä myös ystävikseni. Tälläkin viikolla olen soitellut Elinan kanssa ja oli mukava kuulla kuulumisia ❤ Myös Siken kanssa olen ollut jutuissa ja olemme vähän jutelleet ensi kesästäkin! Hurjaa!

Ja vaikka Namastessa oli ihanaa, oli myös ihana tulla kotiin koiran ja miehen luokse! Käykää katsomassa toi linkki, siinä on video kun me näimme Onnin kanssa ensimmäistä kertaa 7 viikkoon!
https://www.instagram.com/p/Bn4IOmznTXg/?utm_source=ig_web_button_share_sheet

Raskaan syksyn aikana/jälkeen olen yrittänyt nauttia pienistä, ostin yhdeltä Helsingin reissulta tuon ihanan nahkalaukun, jota olen käyttänyt koko ajan. Toki sinne meni pitkä penni, mutta se on vain niin ihana! Ostin uuteen kotiin tuollaisen marmorisen alustan. Olen kyllä niin friikki kaikkeen kultaiseen, marmoriseen ja rustiikkiseen puuhun. Ja tuo kehikko mikä näkyy kuvassa, on myös aivan ihana 🙂

Toivottavasti ensi vuodesta tulee ihana ja tulen löytämään itselleni sellaisen olotilan ja tunteen, että kaikki sujuu ja olen muutenkin onnellinen. Tähän vuoteen on mahtunut paljon iloisia ja onnellisia asioita, mutta tämä pimeä syksy ja sen mukanaan tuomat haasteet ja muutokset ovat latistaneet tunnelmaa tosissaan. Vielä olisi pari koulupäivää ja sitten alkaisi joululoma. Toivottavasti pian tulisi jouluinen olo myös minulle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s